
Prioriteettina oli kyllä lopulta klapitalkoot ja oheistoimintana dokaa yö ulkona - sattuivat vaan niin mukavasti molemmat ideat ja tarpeet samaan kvartaaliin, että yhdistettiin.
Dokaa yö ulkona -idean kuvatus syntyi Arpin ja Supin kesäretkellä Suomen suksen jäljen kampanjaa mukaillen. Kuten niin monasti Varisretkillä ennenkin, dorka idea resonoi siivekkäissä ja tapahtuma keräsi 4 dokaajaa perjantaina laavulle. Lauantaina klapitalkoot motivoi vielä 3 lisävariksen täydennyksen. 2 olisi olleet tulossa, mutta akuutti hetkellinen terveysromahdus vesitti aikeet. Vieläpä etänä muodikkaasti oli mukana tissuttelemassa 3 perjantai-iltana, joten kaikkiaan ynnättynä marraskuiseen tapahtumaan otti osaa 9 jäsentä! Tarvetta on ja oli tapahtumalle jälleen. Osaa otti tavalla tai toisella Arpi, Ruaska, Mirveli, Suvi, Camino, Redu, Keppis, Terwa ja Kiusaus.
Ajatus ja oletus oli pimeä ja synkkä syysmetsäkokemus, mutta talvireissuksihan se kääntyi, ja hyvä niin. Pieni lumikerros toi valoa maastoon ja kerättävä puuaines ei tihkunut vettä näpeille. Laavuhan on hyvässä kunnossa pääosin eli käyttöä sille suositaan ja halutaan. Lattialauta hiukan irvistää takanurkassa (sais yrittää fiksata käydessään) ja saha vaatii päivitystä, mihin ollaankin jo reagoimassa.
Valurautapannu, nokipannu, halkaisukirves, riukuhuussi mm. sieltä jo löytyvät. Arpi, Terwa sekä Mirveli varustavat talven aikana laavua hieman mm. uudella sahalla, retkikirveellä, kevytpressulla varatarpiksi, sahapukilla, muutamalla heijastimella, joilla merkitään reitin parkkipaikka-laavu kriittiset kohdat jne. Jos tulee jotain vielä mieleen mitä perusvarustukseen voisi kuulua niin koodatkaa?

Lauantaina paikalla vieraili vanha isäntä ja seuralaisoletettu, jotka kiittelivät laavun ja paikan siististä käytöstä sekä ylläpidosta. Me kiittelimme hattu kourassa kun saamme paikkaa kuin omaamme käyttää. Tuo kohtaaminen itselläni juurrutti minut kovemmin paikkaan kuin ennen. Sijaitsihan kuuluisa "kotanikin" Honkilahdella aikanaan samoilla suunnilla ja erään isännän mailla myös - laavulla alkaa olla sama sointi sielussani.
Paikkaa tosiaan saa käyttää ja Tuskaretket ovat nyt asteen tutumpia maanomistajille. Nuori isäntä ei ollut mukana, mutta soittelin hänelle ennen reissua, joten side on luotu sinnekin suuntaan - hän juuri on oletettavasti AP:n tuttu, mitä kautta paikka meille aikanaan järjestyi. Uuden kiinteän kodan rakentamisesta laavun kaveriksi ja majoitustilaksi keskusteltiin kotimatkalla. Tähän ideaan saatatte törmätä vielä.
Suojärvi, joka laavun rinteen alapuolella lepikon takana sijaitsee, on kuulemma jonkinlaisen ennallistamisen hoivassa, joten ehkä tulevaisuudessa siellä vielä pulikoidaankin. Tai ainakin tavataan runsaammin vesilintuja.
Kiitos kaikille!

コメント