top of page

Varistunnelmia kevätmelontaretkeltä 27.-29.5.2022.

Updated: Aug 14, 2022



"Yhteen asiaan voi synkässä maailmassa yhä luottaa: Varisretki tekee hyvää! Olin todella tukossa - toukokuinen kalenteriähky ja liiat rilluttelut olivat ajaneet mut piippuun. Harkitsin vakavasti torstaina että lähdenkö reissulle, mutta tieto siitä, että se kääntyy voitoksi, helpotti päätöksentekoa. Ja näin kävi, vaikka sairastapaus perhepiirissä pitikin hermot tiukalla ja puhelimen liikaa korvalla koko viikonlopun. Asia on nyt tosin hallinnassa.

Vihti-Lohja -akselin kauniit järvivedet yllättivät retkeilijän. En ollut perehtynyt reittiin sen enempää vaan nautin muiden koordinoinnista ja läksin valmiiseen kanoottiin, niin sanotusti. Olimme näillä seuduilla viime vuonna maastoretkellä - nyt oli hienoa nähdä seutua vesiltä. Sieluni lepää järvillä paremmin kuin merellä ja tyynet vedet olivat maagisia meloa. Lintujen pesintä- ja kosintamenot olivat retken vahva teema. Upeiden kesämökkitonttien tyhjyys ja hiljaisuus ei haitannut, mutta ihmetytti: miksei noita paikkoja kevätviikonloppuna käytetä? Pidän inkkarikanootin avaruudesta ja helppoudesta sekä sosiaalisesta ulottuvuudesta. Kiva on myös vaihdella melontakaveria kanootissa. Kajakissa on omat juttunsa ja ehkä seuraavaksi varaan sellaisen vaihtelun vuoksi.

Muutama kohokohta retkeltä: - moottoritien sillan alla pidetty tauko ja siellä vedessä seisova neito (kyllä, aivan, uskomatonta!) - meriharakan pesintästressi leirimme läheisyydessä ja luottamuksen "voittaminen" lopulta - vuorokauden vesisateessa koeponnistetut varusteet: vesi pysyy ulkona."


Arpi


"Alkuperäinen Hellun koordinoima retki Etelä-Pohjanmaan kansallispuistoihin oli yksi ehdoton suosikkini vuoden tuskaretkistä. Toisaalta siksi, että retkeen olisi kuulunut itselleni rakasta jalkapatikkaa, mutta myös siksi, etten ollut vieraillut Lauhavuoren- ja Kauhannevan ja Pohjankankaan kansallispuistoissa. Kansallispuistot ovat kuitenkin ainutlaatuisen luontomme jalokiviä ja näyteikkunoita, eivätkä turhaan nauti sellaista suojelustatusta.

Kun Hell joutui reissun kuitenkin perumaan, nousi vaihtoehtoiseksi reissuksi nopeasti myöhäiskeväinen melontareissu. Hallitus otti retkestä suunnittelu- ja toteutusvastuun. Kohde- ja reittioptioita oli muutamia, mutta lopulta päädyimme Lohjan ympäristöön, Hiidenvedelle ja Lohjanjärvelle. Itselleni Lohjan luonto ja retkeilykohteet tulivat tutuiksi Mirvelin ja Caminon syysretkellä sekä sen jälkeen myös omatoimisella viikonloppureissulla Lohjalle. Tästä näkökulmasta oli luontevaa jatkaa sieltä, mikä oli tutuksi tullut ja miellyttäväksi koettu.

Ympäristö ja luonto näyttäytyvät kovin erilaisina vedestä katsottuna. Sen toteaa ja siihen havahtuu aina vesiretkeillessä, varsinkin kun en sitä niin paljoa itse tee. Reissukohde ja reittisuunnitelma osoittautuivat lopulta onnistuneiksi ja toimiviksi ratkaisuiksi. Molemmat leiripaikat olivat ns.autiosaarissa ja taas tuli monenlaista uutta kohdetta ja ympäristöä tutuksi. Reissussa oli mukavan rauhallinen ja leppoisa tahti, mitä kautta sai keskittyä vain luontoon ja luonnossa olemiseen. Kovemmalla fyysisellä tekemisellä on toki myös ehdoton paikkansa omassa retkeilykuplassani, mutta vuosi vuodelta sitä antaa enemmän arvoa luonnossa olemiselle, sen aistimiselle ja kokemisille. Ennen kaikkea olen tyytyväinen reissuun kokonaisuutena ja sen monipuolisuuden vuoksi. Oli suojelualueita ja luonnonvaraista metsää, upeita leiripaikkoja, lintuja, hiljaisuutta, urbaanimpaa tekemistä sekä yllättäväviä kohtaamisia ja havaintoja. Sääolosuhteet olivat vaihtelevat ja sekin antoi oman säväyksensä kokonaisuuteen. Retkeilyyn ja reissaamiseen kuuluu vaihtelevat sääolosuhteet ja ne pitää oppia hyväksymään ja vastaaottamaan.

Otin tavoitteekseni ennen reissua sen, että reissun jälkeen olisi levännyt, palautunut ja rauhaisa olotila, ei pelkästään henkisesti vaan myös fyysisesti. Käytännössä tämä tarkoitti keskittymistä lepoon ja nukkumiseen, toki myös ravintoon. Useimmiten retken jälkeen on henkisesti raukea ja levännyt olo, kun on saanut olla luonnonrauhassa edes muutaman kokonaisen päivän, mutta toisinaan lepo ja nukkuminen "unohtuvat" tai niitä sekoittaa alkoholi. Nyt nukuin molemmat yöt erityisen levollisesti ja retkiolosuhteissa myös pitkään uudella leveämmällä ja pidemmällä makuualustallani, ilman alkoholia ja turhaa yökukkumista. Tämä kannattani, tämä tulee toistumaan."


Terwa


"Vaikka ensimmäistä kertaa Tuskaretkellä ilmat ei olleet yhtä auringonpaistetta niin kuitenkin todella hyvä reissu!! Sade toi ehkä vähän ekstra säätöä ja miettimistä varusteiden kanssa, mutta onneksi sade ei ollut putkisadetta!

Lähdimme Vihdistä, joka on alle 30 km lapsuudenkodista. Vihdissä tai Hiidenvedellä en kuitenkaan ole paljoakaan viettänyt aikaa, joten hienoa oli päästä katsomaan järveltä päin tätä aluetta ja sitten seuraavan päivänä myös Lohjanjärveltä Lohjaa.

Näin pari viikkoa ressun jälkeen parhaiten on ehkä jäänyt mieleen meriharakkapariskunta ensimmäiseltä yöltä, toivotaan että emme heitä liikaa häirinneet ja ovat nyt jo onnellisia vanhempia. Myös toisen yön Hiidensalmen sillan prätkäkuskit eivät ehkä aivan luoneet fiilistä, että nukkui luonnon helmassa. Yleensä reissut ovat kuitenkin olleet vähän rauhallisimmissa maastoissa!"


Camino


"Alkuperäisen kevätretken peruunnuttua lähti Tuskahallitus järjestämään korvaavaa reissua. Muutamasta eri vaihtoehdosta päädyttiin keväiseen melontaretkeen Uudellamaalla.

Liikkeelle lähdettiin viiden variksen voimin sateisesta ja harmaasta Vihdin kirkonkylän rannasta. Märkä ja kostea keli ei menoa ja meininkiä kuitenkaan haitannut millään lailla, oli hienoa päästä taas nauttimaan luonnosta, ulkona olemisesta sekä mukavasta seurasta. Ensimmäinen yö vietettiin Hiidenvedellä pienemmällä Kiihkelyssaarella seuranamme meriharakkapariskunta, jonka suvunjatkamisprojektia saimme seurata aitiopaikalta. Tällä hetkellä saarella toivottavasti taapertaa kolme pientä meriharakkalapsosta. Illan kääntyessä yötä kohti ja sateen ropinaa teltan katossa kuunnellessa päättyi päivä täydellisen rentouttavaan ja raukeaan oloon eikä unta tarvinnut kauan odottaa.


Lauantaiaamupäivällä matkamme jatkui kohti Lohjanjärveä Väänteenjoen padon kautta. Rauhallisten ja hiljaisten mökkirantojen siintäessä ohi lähestyimme itselle kovin tuttuja maisemia, joita en tosin koskaan ole aiemmin tästä perspektiivistä kokenut, lähellä sijaitsevasta isäni lapsuudenkodista sekä perheemme kesäpaikasta huolimatta. Sateet olivat lauantaina päättäneet pitää taukoa ja iltapäivällä aurinkokin näyttäytyi pilvien takaa kun päätimme leiriytyä Hakosaareen toiseksi yöksi. Nyt oltiin jo varsin lähellä Lohjan keskusta-aluetta ja yöllinen liikenne Hiidensalmen sillalla olikin aikamoinen kontrasti päivän melontamaisemien hiljaisuuteen. Meteliin olimme jo tosin törmänneet aiemmin päivällä taukoillessamme Ykköstien alla. Yksi reissun mielenkiintoisimpia kokemuksia.


Ennen vuokrakaluston palauttamista teimme sunnuntaina vielä retken Hevossaareen Hiidensalmen sillan toiselle puolelle auringon innostuttua toden teolla hellimään meitä. Saaressa oli aikaa reflektoida viikonloppua. Kontrastien reissu. Oli ääntä ja hiljaisuutta. Sadetta ja aurinkoa. Luontoa ja kaupunkia. Rakkaita maisemia mutta myös ikäviä muistoja. Hieno oli retkemme taas, ystävät hyvät."


Mirveli




18 views0 comments
bottom of page