Synkkää ja Kurjaa 28.–30.11.2025, Berghamn (Nauvo)

Hieman jälkeen iltakuuden perjantaina irtautui yhteyslautta Utö Pärnäisten satamasta Nauvosta, mukanaan seitsemän arjen velvoitteista hetkeksi irti pyristelevää ystävystä. Hetkeä aiemmin olimme luovuttaneet puhelimemme, nuo tämän päivän ikeet ja aikasyöpöt, Lepan taikasäkkiin. Tiedossa lähes 48 tuntia off the grid – ihanaa!

Ilma oli odotusta täynnä mitä lähemmäs Berghamnin satamaa lähestyttiin.

Ilta oli jo pitkällä kun varisparvemme saapui kaikkine romuineen leirintäpaikalle mutta niin

vaan nopeasti nousi sekä Isopesä että aikamme kenties paras keksintö telttasauna

pystyyn. Oman teltan kanssa ei lähes kukaan ollut matkassa joten nukuimme kaikki

suloisesti Isopesän kamiinan lämmössä kausivalojen alla. Parasta pitkään aikaan sanon

minä.

Lauantai valkeni tuulisena ja kauniina eikä säiden puolesta kyllä voinut kuvitella joulukuun

odottelevan nurkan takana. Säät suosivat meitä toden teolla sateiden pysyttyä poissa koko

viikonlopun. Päivänvalossa näyttäytyi ympäristökin kunnolla ja toden totta olipa hieno

paikka.

Tutustuimme saareen yhdessä tuumin auringonkin välillä näyttäytyessä pilviverhon takaa. Paikalliselta asukkaalta saamamme tiedon mukaan saarella vaeltaisi vielä viikon verran pari lehmää, joita yritimme bongata, siinä kuitenkaan onnistumatta. -Mirveli-

Iltapäivä kului joutuisasti muonitellen hienolla tulipaikalla sekä telttasaunan lämmöstä

nauttien. Leiripaikan ja sen myötä saunan sijoittuminen rannan välittömään läheisyyteen

tarjosi halukkaille mahdollisuuden meriveden lämpötilan testaamiseen. Virkistävää oli, näin

kuulin.

Iltasella koettiinkin sitten varsinainen jymy-yllätys kun paikalliseksi Lucia-kulkueeksi ensin

kuvittelemamme lähestyvä liikehdintä osoittautuikin joksikin ihan muuksi. Ei, tällä kertaa

iloksemme ei saapunut rakas retkispurgumme vaan paikalle purjehtineen Annoonan

miehistö Kyyn, Ruaskan sekä uuden tuttavuuden Nuutin muodossa. Tätä ei kukaan ollut

osannut odottaa ja käänne otettiin riemulla vastaan. Ilta jatkui entistä rattoisammissa

merkeissä.

Kaikki kiva kuitenkin päättyy aikanaan, niin myös tämä reissu, vaikka aika tuntui menevän

huomattavasti hitaammin kuin yleensä. Kaikki olimme yhtä mieltä siitä että ilman puhelinta

oli todella virkistävää olla ja itse nautin myös muusta hiljaisuudesta ja rauhasta. Saattaa

hyvin olla että jatkossakin tulen reissussa ollessani sulkemaan puhelimen kokonaan ja

jättämään sen kassinpohjalle kotimatkaa odottamaan, näin aikaa jää enemmän hetkestä

nauttimiseen, asia joka välillä tuntuu itseltä unohtuvan.

Hienon hieno reissu oli kaikin puolin ja taas kerran. Kiitos kiitos koordikset sekä

kanssamatkaajat. Life´s good.

-Mirveli-

Marraskuu, pimeää ja märkää. Berghamnin saaristossa vailla arjen luksusta. Puitteet kohdillaan. Puhelimet pois, some hiljenee, aika pysähtyy. Laivaan. Ulos laivasta. Tuuli ja pimeys. Haahuillen tukikohtaa etsien. Klapeja ja vettä, kamina ja kiuas. Isopesä pystyyn, kamina päälle. Saunateltta pystyyn, kiuas päälle. Lämpimiä telttoja, kuumia löylyjä, kylmää vettä. Ihanuutta. Varikset pesässä.

Aamu sarastaa, aurinko pilkahtaa ja varikset heräävät. Päivä käyntiin. Kalliolle, kukkulalle, avaraa maisemaa. Kaunista. Lampaita. Paikallisia. Sauna, vailla kiirettä. Vieraita mestoilla, ei tuttuja. Uni. Nuotio ja letut, makkara. Lucia. Yllätys. Variksia ja bonus. Naurua ja iloa. Viihdykettä ja virvokkeita. Discopallo. Pimeys ja väsy, uni. Isopesä. 

-Mahti-

Aikainen aamu, kaksi varista, kolmas ja koko parvi. Keräilyä, etsintää, pakkausta. Korkea kallio. Sota-aluksia. Kadonneet lehmät. Lisää lampaita. Tihkusade. Kantamista. Laituri ja laiva. Puhelin ja some. Arki palaa. Taas samaa. -Mahti-

Kuvat: Dandane

Taiteilija-AI:n näkemys tapahtuneesta: